Sivut

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Pian se koittaa...

Yhä hereillä olen, vaikka pitäisi olla nukkumassa, koska päivällä koittaa tärkeät kilpailut. Starttaamme Saran kanssa Helpon B:n ohjelman seuramme ensimmäisissä 3-tason kilpailuissa, tosin luokassa jossa kilpailen itse, voi osallistua 2-tason luvilla. 

Tein tänään ensimmäistä kertaa elämässäni sykeröitä ja vielä ompelemalla.

Olen ollut perjantaina tallilla lähes koko päivän: ensin olimme Joonan kanssa maastossa, tein Saralle sykeröt ompelemalla, olin tiimin talkoissa ja Eve auttoi pesemään hermostuneen tamman. Kyllä, S oli aivan hermoraunio illalla. Laitumelle olisi pitänyt päästä, mutta sen sijaan joutui jäämään loimi päällä sisälle letit päässä, niinkuin mikäkin kouluhevonen. S ei pitänyt tästä ollenkaan, eikä jo hevoseensa väsynyt omistajakaan. Vielä ei jännitä kilpailut, mutta aamulla jännittää varmasti senkin edestä. Kaikki on valmiina, toivon kuitenkin, ettei hevonen ole räjäyttänyt ulkomuotoaan yön aikana ja olisi aamulla vielä näytettävän näköinen :D 

Moni lukee tämän varmaan juuri silloin, kun olemme Saran kanssa tuomareiden silmätikkuina.  Pitäkää meille peukkuja! Toivottavasti kaikki menee hyvin, enkä unohda ratsastaa suorituksen aikana, niin ei Sarakaan lässähdä käsiin ;) Palailen vielä kisan jälkeisiin tunnelmiin, sekä niitä edeltäviin tunnelmiin Hännisen Anun valmennuksen muodossa :)

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Myytäviä

Yhtä postausta yritän hioa ja oikeastaan muita postauksia ei olekaan. En halua rikkoa postaustahtia, kun kerta olen siihen kunnolla päässyt kiinni ja olen jo muutaman päivän ajan miettinyt, että voisin blogiinkin esitellä asiat, mitä olen myymässä tällä hetkellä. Eli jos jokin näistä kiinnostaa, laittakaa sähköpostia tulemaan katri.vilperi@gmail.com tai ottakaa facebookissa yhteyttä. Päivitän sähköpostia useampaankin otteeseen päivässä, joten saatte varmasti vastauksen 24h sisällä, jos olen viestinne saanut. Tietysti postaukseenkin saa kommentoimalla kysellä jostain ja heitellä tarjouksia. Mikään hinta ei ole kiveen kirjoitettu ja tarjouksia saa mieluustikin esittää! Kaikki tavarat sijaitsevat Kauhajoella ja postikulut lisätään hintaan.


Turkoosi yleishuopa hp. 20e FULL

Oranssin ruskea yleishuopa + jousto/fleecepintelit hp. 25e FULL

Yleishuopa hp. 20e FULL

Annetaan pois (voi noutaa tai postikuluja vastaan) FULL/COB

Yleishuopa hp. 15e (pestään ennen myyntiä halutessa) FULL


Bullpack turparemmi, messinkisillä soljilla COB-kokoa, hp. 15e

maanantai 27. heinäkuuta 2015

There’s nowhere we can hide

Tälläkertaa saatte muutaman kunnollisen kuvankin siitä, kun pääsin ratsastamaan kaverini hevosta Karolusta. Olen mennyt muutaman kerran aikaisemminkin Karolla ja Karo on asustanut Saran kanssa samalla tallipaikalla pariinkin otteeseen. Karo on esiintynyt joskus kauan sitten muutamaankin kertaan täällä valmennusvideon taustalla jne. mutta muistaakseni kuvia ei ole ollut siitä, kun olen itse Karon selässä ollut.


En tiedä miksi, mutta en ole koskaan ollut lämmiveristen, enkä suomenhevosten ihannoitsija ja palvoja. Eihän niissä mitään vikaa sinänsä ole, itse en vain ole koskaan lämmennyt niille. Karo on kuitenkin onnistunut näyttämään taitonsa ja hankkinut itselleen tittelin lämminveriseksi, josta minä oikeasti pidän. Karo on ainutlaatuinen oma itsensä, mutta viime ratsastuskerralla sain huomata kuinka siihen toimii samat niksit kuin Saraankin.


Karon kanssa en tehnyt mitään ihmeellistä. Lähdin liikkeelle siitä, että Karo taipui, ilman, että alkoi väistättämään ja vänkäämään suuntaan sun toiseen itseään. Karo oli äärettömän kankea aluksi ja sainkin olla hukassa ajatellen, miksei tämä voi vain taipua. Homma kuitenkin alkoi sujumaan ja hevonenkin alkoi mukavasti pyöristyä hiljalleen. Laukassa Karo oli vähän turhan innokas, mutta loppujen lopuksi sain laukkaakin säädettyä hillitymmäksi.


Oli todella mukavaa mennä Karolla, koska vihdoinkin ajattelin osaavani tehdä jotain ruunan selässä. Ei tarvinnut miettiä millaiset askellajit sillä on, koska ne olivat jo entuudestaan tutut. Yritin saada siellä selässä jotain aikaiseksikin tällä kertaa, eikä ratsastus ollut tutustumista. Äitin ja Satun (hevosen omistajan) sanoin, kyllä sen huomaa kun kuski, sekä hevonen on kehittynyt :)

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Aika näyttää

Pidän todella paljon näistä äidin ottamista kuvista ja olikin ongelmia valita niistä vain osa. Kuvat onnistuivat jotenkin niin hyvin ja äiti oli osannut kuvata paljon monipuolisemmin kuin ennemmin.

Tiistaina oli Jonnan kouluvalmennus, 29.7 tai 30.7 on Hännisen Anun kouluvalmennus ja 1.8. olisi kilpailut edessä. Voi olla, että Jonnan kanssa treenaillaan vielä ennen kilpailuja, mutta katsotaan jos nämä riittäisivät. Kilpailujen takia joudumme enemmän treenaamaan koulua, mutta Saran mielenvirkistyksen vuoksi aijon kyllä muutakin sen kanssa puuhailla, kuin hinkata koulukiemuroita. Viime maastoreissun jälkeen S on ollut hyvin pirteä ja innokkaasti tehnyt kentällä hommia. Haluan jatkossakin pitää sen mielen yhtä virkeänä. Ihanaa huomata kuinka paljon siitä maastosta S nautti, kun se jaksaa nyt taas antaa kaikkensa, eikä ole ollenkaan väsynyt.

Treenit on sujunut hyvin ja meille kuuluu hyvää. Sara saa nauttia vapaa-ajallaan laumassa aikaa, jossa on kaikki tallin hevoset, paitsi kolme. Ainakin on kavereita ja hyvin ovat siellä pärjänneet ilman vekkien tekemistä. Ajattelin hypätä Saran kanssa itsenäisesti tässä lähiaikoina vähän isompaa, sekä laittaa kaikki erikoisesteet kentälle. Onko musta siihen, että tulen rohkaisemaan Saran esteiden yli vaikka se epäröi? En tiedä, nyt aijon ottaa siitä kunnolla selvää. 
















torstai 23. heinäkuuta 2015

Maastoilua

Kun olin ollut kaverini Eveliinan kanssa maastoilemassa Ponssella, niin saimme idean, että tulisin sinne kopilla Saran kanssa ja menisimme pitkälle maastolenkille. Ei kulunutkaan kauaa, koska viime lauantaina pakkasimme kamat kasaan ja lastasimme hevosen kyytiin. Matkaan lähteminen ei kestänyt kauaa ja hevonenkin oli alle viidessä minuutissa kopissa. Lähdin hyvin innostuneena matkaan, mutten kuitenkaan jännittyneenä. Tiesin kaiken sujuvan hyvin, koska lähdimme maastoilemaan porukalla, emmekä Saran kanssa kahdestaan. Maastoreiteillä ei myöskään ollut liikennettä tai mitään sellaista, mitä hevonen olisi voinut pelätä. Toki muutaman kerran piti metsäkanalintua säikähtää kun ne yhtäkkiä puskasta lensivät, mutta siinä säikähtää ihminenkin normaalisti. 


Tässä samalla voisinkin mainita ehkä viikon takaisesta maastolenkistämme kahdestaan Saran kanssa. Maasto sujui normaalisti kunnes tulimme yhteen kohtaan, missä tapaa olla koiria häkissä tien vieressä. Sara säikähti niitä hirvittävästi, kun ne yhtäkkiä tyhjästä pomppaa ja niitä on neljä. Muutamaan otteeseen yritin mennä niiden ohi, mutta tuloksena oli vain äkkikäännökset, pystyynnousemiset, pomppimiset.... Toisella kerralla sain Saran siitä melkein, mutta vain melkein. Jäikin harmittamaan etten yrittänyt enempää, mutten millään viitsinyt. Tuntui etten pysy kyydissä enää kolmannella kerralla, koska siinä oli pysyttelemistä kyydissä paljonkin... Pitkästä aikaa oli sellainen tunne, että oikeasti tipun. Kotia sitten mentiinkin ravin ja käynnin yhdistelmää.


Reissu oli todella onnistunut ja toteutammekin sen uudelleen joku päivä. Sara tykkäsi todella paljon, eikä energia, eikä kuntokaan loppunut. Teimme 2,5h lenkin, johon sisältyi ihanan pitkä laukkapätkä reipasta laukkaa. Sarakin nautti kun pääsi laukkaamaan pitkällä suoralla. Aluksi S oli vähän jännittynyt, koska olimmehan tulleet outoon paikkaan kopilla ja lähteneet maastoon. S kuitenkin onneksi rentoutui nopeasti ja loppujen lopuksi kävelin aina pitkillä ohjilla. S nyppii ohjia inhottavasti, niin pitkin ohjin oli paljon mukavampaa mennä. Oli kyllä niin ihana reissu!

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Lainaratsuja

Olen pitkästä aikaa päässyt menemään muillakin nelijalkaisilla, kuin vain Saralla. Serkullani on Geroma niminen kouluponiruuna, jota pääsin muistaakseni loman alussa kokeilemaan. En tehnyt Geroman kanssa mitään ihmeellistä, yritin vain tutustua poniin. Yllättävää oli kuitenkin se, ettei ollut edes hankala keventää, se vain oli vaikeaa, ettei saanut niin paljoa "tukea" kuin hevosesta saa. Geroma oli hyvin samantyyppinen kuin Sara, mutta oli vielä kaikenlisäksi kova suusta. Pidin kuitenkin Geromasta ja tarkoitus olisi käydä välillä antamassa ponille kurinpalausta kunhan kyydit onnistuvat :)

Yhtenä viikonloppuna pääsin ratsastamaan kaverini Venlan hevosella Fionalla. Hassuin juttu tässä on kuitenkin se, että olen nähnyt Fionan serkuillani pienenä varsana, ennenkuin Venla osti sen. Odotinkin suurella mielenkiinnolla millainen Fionasta on kuoriutunut! Pyrin samallaan tapaan menemään Fionan, kuten menin Geromankin. Tein perusjuttuja ja yritin vain tutustua hevoseen ja sen liikkeisiin. Kun ratsastan uudella hevosella, ensimmäinen kerta on sellainen tutustumiskerta. En osaa, enkä edes halua lähteä ensimmäisellä ratsastuskerralla vaatimaan hevoselta kaikkein vaikeimpia juttuja ja lähteä testaamaan koulutustasoa yms.


Kaverini Eveliina käy ratsastamassa kahta hevosta. Hevoset ovat keskenään läheisriippuvaisia ja siellä ei ole kenttää, joten maasto on pellon ohella vaihtoehto. Eve pyysikin minua ratsastamaan toista hevosta maastoon seurakseen :) Lähdin tietenkin innolla kokeilemaan uutta hevosta. Sain valita menenkö Ponssella vai Bumerangilla, mutta päädyin loppujen lopuksi menemään Ponssella. Halusin pitkästä aikaa päästä menemään suomenhevosella. Maasto oli kokonaisuudessaan rentouttava ja kaikki sujui ilman ongelmia. Askellajeihin oli hieman totuttelemista, mutta muuten ei ollut ongelmaa.


Olen kyllä ollut niin onnellinen ja kiitollinen siitä, että olen päässyt tutustumaan uusiin hevosiin. On virkistävää ja jotenkin todella palkitsevaakin kun pääsee muiden hevosilla ratsastamaan. Kaikkein parasta on kehittyä oman hevosen kanssa, mutta kyllä sitä kaipaa paljon erilaisiakin hevosia oman rinnalle vaihteluksi. 

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

I just wanna enjoy the ride

Vihdoinkin sain teille esille tämän videon, minkä olenkin maininnut jo muutamaan otteeseen. Tiistaina alkaakin armoton treenaaminen meidän ensimmäisiin aluekilpailuihin. Tavoitteet eivät ole kovat, mutta haluaisin Saran saada pidettyä tasaisena ja kuulolla koko radan, saavuttaaksemme edes hyväksytyn tuloksen. Paljon on vielä tehtävää ennen kisoja, esim. itselleni vaikean radan opetteleminen. Radan ei pitäisi olla meille vaikea ratsukkona, mutta minulle radan muistaminen tulee olemaan hankalaa. 

Seuraavissa postauksissa esittelen vähän muita hevosia joilla olen päässyt ratsastamaan, sekä meidän kuulumisiamme. Teimme Saran kanssa eilen ensimmäistä kertaa sellaista, mitä emme ole vielä koskaan yhdessä tehneetkään :) Oli aivan mahtava päivä eilen!


Nelliä saan taasen kiittää videon materiaalista :) Sain tänään äidinkin pitkästä aikaa kuvaamaan meidän ratsastusta ja yhtäkkiseltään kuvat näyttivät oikeinkin hyviltä.


torstai 16. heinäkuuta 2015

You always knew that you'll be the one that work while they all play

Olen ostanut kamalasti kaikkia juttuja tallille ja nyt aijonkin säästää loput rahat. Voi toki olla, että olen taas viikon päästä jo ostamassa jotain, mutta toivottavasti kuitenkaan en. Yritän pitää itseni kaikin mahdollisin keinoin kurissa ;) Kuitenkin valkoinen kilpailupaita pitäisi takin alle ostaa, koska 1.8 startataan ensimmäinen 2-tason koulukilpailumme Saran kanssa. Muuten pitäisi kaikkien juttujen löytyä, mutta paitaa vain ei vielä ole. Löysinkin pari päivää sitten hevostarvikekirpputorilta ilmoituksen, että eräs nainen myy valkoista käyttämätöntä kouluhuopaa 12e samalla paikkakunnalla, niin piti tilaisuus käyttää. Olen jo kauan aikaa ajatellut, että pitää ostaa edes varooksi valkoinen huopa, niin tässä se nyt vihdoinkin on.


Olen löytänyt Saralle myös kolme loimea (kyllä kuulitte oikein, kolme....). Kyseessä on Eskadronin NXG Jersey Stripe loimi Hepokulmalta ja Börjesiltä Rain Buster fullneck sadeloimi fleecevuorella, sekä Tyfon fullneck 300g toppaloimi. Eskadronin loimi tulee ns. "edustusloimeksi" eli kun lähdemme kisoihin, valmennuksiin jne. jos on niin viileä/kylmä, että loimi on tarpeellinen. Sadeloimi piti ostaa, koska myimme pois Saran vanhan mikä oli liian pieni. Toppaloimi ei ole mikään kedon kaunein kukkanen, mutta tarvitsemme Saralle talveksi toisenkin lämpimän toppaloimen. Loimi ostettiin varaloimeksi, jos toinen loimi kastuu. S kuitenkin klipataan taas syksyllä, niin pitää olla loimi aina päällä :)

Eskadronin loimen kanssa on vähän meneillään juttuja, koska sain väärän loimen, mitä ei edes myydä nettisivujen tuotevalikoiman mukaan Hepokulmalla edes... Joten pitää vähän selvitellä asiaa. En saanut oikein loimista kuvia, joten joudutte tyytymään tuotekuviin linkkien takana.



Mainitsinkin aikaisemmin, että olen hakenut myös Vereduksen suojat postista. Käytössäkin ne ovat olleet jo muutamaan otteeseen :) Olen pitänyt niistä kyllä paljon, näyttävät suojaavankin hyvin. Vielä en kuitenkaan ole päättänyt pidänkö niitä ihan arkikäytössä, vai vain pelkästään kun hypätään. No, ei päätöksen teossa ole onneksi kiire.

Viikonlopun aikana yritän viimeistään saada valmiiksi sen videon :)

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Here we are, don't turn away now

Julkaisinkin tämän postauksen ilmn videomateriaalia, lisään sen johonkin postauksen yhteyteen tai teen sille oman postauksen, kunhan saisin yhteistyön toimimaan ja videon ladattua :)

Olemme olleet Saran kanssa Jonnan koulutunneilla 1.7 ja 9.7. Tarkoitus olisi käydä myös toiste, aina kun siihen tulee mahdollisuus. 1.7. keskityimme tunnilla Saran suoruuteen, rehelliseen työskentelyyn, sekä liikkumiseen. Jonna on itse ratsastanut Saran keväällä, joten se tietää hyvin miten sitä tulisi ratsastaa. S menikin lopuksi todella hyvin ja oli niin helppo ratsastaa, että sai itse vain nauttia kyydistä. 

9.7. teimme alkutunnista samanlaisia juttuja kuin edelliselläkin tunnilla. Tälläkertaa S kuitenkin alkoi käyttämään itseään heti alkutunnista ja pyöristyikin mukavasti. Vasemmassa kierroksessa sain olla tarkkana, ettei S työnnä lapaansa ulos. Lapa työntyy vähän ulos, mutta ei paljoa. Kun sai lavan pidettyä paikoillaa työntymättä, S heti pyöristyikin paremmin vasempaan kierrokseen. Teimme tunnilla avotaivutuksia käynnissä ja ravissa. Käynnissä oli aluksi hiukan ongelmia, mutta ravissa sujui lopulta todella hyvin. En vain aina muistanut pitää sitä liikkeessä, koska keskityin avoon liikaa.











Kiitos kuvista kuuluu Nellille!